7.1.2018

Takaisin chilien pariin


Aika tarkalleen kaksi vuotta on kulunut edellisestä postauksesta. Luin juuri ensimmäisen postaukseni vuodelta 2012.

"Pääsiäisenä 2012 sain kollegalta kourallisen chilin siemeniä. Ne oli jotain punaista chiliä enkä ollut koskaan edes harkinnutkaan itse kasvattamista. "

Muistan vieläkin sen ilon, kun huomasi ensimmäisten siementen itävän puhumattakaan siitä ensimmäisestä nupusta, jonka chilistä löysin. Silloin tuli kylvettyä myös yrttejä, kurkkua, kukkia, tomaattia ja loppukesästä parveke olikin täynnä. Sato ei ollut hirmuinen, mutta onnistumisen riemu sitäkin suurempi.

Lokakuussa 2012 kävin kollegani Mikon luona kahvilla ja tulin kotiin neljän taimen kanssa. Tammikuussa 2013 tehtiin Mikon kanssa mulle ekat bubblerit Orthexin laatikoista ja sitten se olikin jo menoa. Pari vuotta vierähti mukavasti antoisan harrastuksen parissa.

Nyt kun katselen postausten määriä, niin 2014 tapahtui jo jotain. Harrastukseni tuotti minulle suunnatonta iloa, mutta en vain jaksanut. Töissä väsytti, treenaaminen väsytti ja chilien hoitaminenkin oli suurta ponnistelua. Keväällä 2015 sain ensi varoituksen esidiabeteksestä, joka selittikin hyvin pitkälti väsymyksen. Vieläkäään minulla ei onneksi ole virallista diagnoosia, mutta ei tässä vieläkään ylimääräistä virtaa ole. Keväällä 2016 muutin Järvenpäähän pieneen rivitaloon ja olin innoissani omasta pienestä pihasta. Siltikin viime kesänä tyydyin vain muutamaan ostotaimeen Pirilän Puutarhasta, olihan ne kuitenkin Suomen Chiliyhdistyksen suosittelemia. Harmi vain, että viime kesä oli mikä oli.

Se mies joka asuu meillä, on onneksi myötämielinen harrastukselleni ja viime viikolla kaivoin chilikansioni esiin. Meillä osataan arvostaa Koskenlaskijalla täytettyjä pekoniin käärittyjä jalapenoja ja Aji Cristaleja grillissä eikä chiliä kauniimpaa kukkapuskaa ole. Yhdessä myös taannoin modattiin hieman Orthexin bubblereitani joten vesiviljelyllä mennään jälleen. 200W esli on autotallissa. Toivottavasti on vielä iskussa tai joutuu lamppukauppaan. 


Chilien määrä tulee olemaan maltillinen, niin raaskin tilata Fatalii´s Finest lannoitepaketin. Ihan hirmuista hifistelyä en vieläkään jaksa joten noilla uskoisin pääseväni kivasti alkuun. Tulihan sieltä taas kylkiäisinä siemeniä entisten lisäksi, joten vuosiin ei tarvitsisi siemeniä tilailla.

Ensi kesän projektina on virittää AutoPotit pihalle. Pihaakin pitäisi hieman rakennella, sillä syksyllä ostettiin tämä asunto omaksi. Neuvotteluja käydään vielä siitä, millaisen puutarhan saan sinne rakentaa. On meillä myös takapiha, mutta sinne ei ole ovea. Toivottavasti ikkunaremontin myötä saisimme senkin ongelman ratkaistua ja hukkaneliöt käyttöön.

Viime kesänä pihallani oli myös kukkia ja yrttejä. Hennon vaaleanpunainen pelargonia on ykkössuosikkini orvokeiden, lumihiutaleiden, neilikoiden ja kärhöjen ohella. Rosmariini on ollut iskussaan vielä näihin päiviin asti. Tässä aamukahvia juodessani olen selaillut samalla netistä puutarhakauppojen sivuja. Jotain kesäkukkia tai muuta pientä kivaa. Tarvii myös uusia ilmakiviä yms tarvikkeita bubblereita varten. Pientä rahanmenoa on siis tiedossa, mutta mikäpä harrastus ei maksaisi?


3 kommenttia:

  1. Tervetuloa takaisin palstoille!
    Mikä se sellainen takapiha on, jolle ei ole ovea? Paistaako sinne aurinko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne paistaa aamuaurinko. Meidän asunto on keskellä taloa, joten tyydymme ihailemaan nurmikkoa keittiön ikkunasta. Syksyllä tosiaan ostettiin tämä asunto ja silloin tiedusteltiin taloyhtiön PJ:ltä tuota oven mahdollisuutta. Ikkunaremppa on tulossa ja tarkoitus olis yrittää saada se ympättyä siihen. Ei olis enää kovin paha kustannut siinä yhteydessä vetää ovelle reikää kun kerran ikkunat joutuu irroittamaan muutenkin. Etupiha näkyy olohuoneesta ja aurinko paistaa pitkälle iltaan. Jos ton takapihan sais käyttöön, niin olishan se mukavampi grillailla sillä puolella taloa kun keittiökin on siinä. Saas nähdä kuin tuo tämän taloyhtiön ikuisuusprojekti etenee... ;)

      Poista
  2. Takaisin harrastusten pariin��

    VastaaPoista