10.10.2012

Terveiset Martinlaaksosta

10.10.2012

Taitaa se olla aika minunkin pientä tarinaa tässä kaiken kiireen keskellä heittää. Taidan olla hieman jäljessä Mikosta ja Petrasta :)



Vahinko, kun ei nyt löytynyt kaikkia kuvia Chilieni alkutaipaleelta. Kuvassa olevia "kasvihuoneita" taisi olla alun perin kaksi ja yksi iso, jossa 36 istutuspaikkaa, yhteensä siis 72. Kaikkiin kuuluu luonnollisesti kannet, jotka tekevät näistä niitä pieniä "kasvihuoneita". Nyt ajatellen, tein kylvökset hieman myöhään eli 6.3.2012. Ostin Plant Start nimisiä turvebrikettejä, turvotin ne vedessä ja tungin noihin istutusastioihin. Kylvin yhteen brikettiin 2-3 siementä. Valoina toimivat kolme pöytälamppua ja kaksi jalkalamppua joissa kaikissa helposti suunnattavat "varjostimet" energiansäästölampuilla. Taimien kasvettua niin pitkiksi, että kansia ei enää voinut pitää niiden suojina, eikä se ollut enää edes tarpeellista, iskin peliin kaksi pientä pöytätuuletinta (saa muutamalla eurolla). Tuulettimien ideana pidin sitä, että taimien saadessa "tuulta" jo varhaisessa vaiheessa ne alkavat kasvattaa vahvempaa vartta ja normaali ”hontelomaisuus” jää mahdollisimman vähäiseksi.



Ilmojen lämmettyä ja muutaman ruukunvaihdon jälkeen tulikin aika siirtää parhaat yksilöt lasitetulle parvekkeelle aurinkoon köllöttelemään.


Etualalla paistattelee kaksivuotta vanha Chocolate Bhut Jolokia, joka on aika vikuri kasvatettava mutta jos kaikki menee nappiin, se tuottaa hippasen ärjyä tavaraa!



Sama sankari nyt sisälle siirrettynä esittää eriävän mielipiteen ja pudottelee kukkiaan mielenosoituksellisesti lattialleni. No on hänellä mistä pudotella. Katsotaan tuleeko noista pienistä podeista tänä vuonna mitään, viimesyksynä vanha herra luovutti muutaman oikein hienon yksilön. Podeja hän ei pudota mutta kukkia kyllä, joka taitaa olla kaikille lajikkeille aika yleistä, katsotaan mitä tapahtuu.







 Aji Christal on edelleen aika pahasti vaiheessa :)






Paprika Lipari näyttää hyvältä.


Jokainenhan käyttää Chilejä haluamallaan tavalla, tuoreena tai kuivattuna. Tämän kuvan halusin julkaista kahdestakin syystä. ”Oikea ja väärä”. Kuivattaessani Chilejä ripustan ne kuivumaan tavalliseen siimaan, alas stoppariksi vaikka pitkä "hammastikku". Oikealla alhaalla kuivuu kolme punaista ok. Ripustin niiden päälle neljä kaupasta ostamaani Habaneroa joista poistin kannat enkä huolehtinut, että ne saavat tarpeeksi ilmaa. Toiseksi alimmaisen siemenkodissa on jo selvästi havaittavaa hometta, eli ne olisi pitänyt ripustaa siten, ettei ylempi pääse tukkimaan alemman ilmanvaihtoa. (väliin vaikka hammastikut siimaan poikittain) Tässä hommassa kun oppii aina jotain uutta, ripustin tänään nuo ihan tavis vihreät Chili Paprikat noiden viereen ja tajusin oivan knopin, solmin siiman alapäähän ruukussa olleen merkin tiedoksi, mitä lajiketta siinä oikein kuivuu.


Itse olen suuri jauhetun Chilin ystävä, joten eihän noita kuivattuja ihan morttelilla viitsi jauhaa, joten jotain oli kehitettävä. Hommasin tuollaisen Krupsin kahvimyllyn, hinta noin 50€. Tein pienen testin kuinka se toimii. Lautasella ylhäällä on testimateriaali, Pirkan kuivattuja punaisia Chilejä. Myllyllä voi jauhaa monta eri karkeutta. Keskellä vasemmalla on jauhettu noita Chilejä myllyn keskikarkeudella ja keskellä oikealla kaikkein hienoimmalla, joista tulee liki pölyä. Lautasen alalaidassa on oikealla ja vasemmalla viimekesänä itse savustamaani karkeaa merisuolaa. Jauhoin sitä hienoimmalla asteella ja lopputulos on nähtävillä lautasen alalaidassa keskellä, ihan pölyä! Seuraava idea on jauhaa erilaisia Chilejä ja savusuolaa keskenään! No toki näitä saa kaupastakin mutta jotenkin tämä "pulaaminen" näin poikamiehelle on vaan ihan kivaa:).

T. Jussi

3 kommenttia:

  1. Moro,

    Hienoa bongata uusia chiliblogeja; uusia ajatuksia ja kokemuksia.
    Narulla kuivauksessa voi tosiaan home iskeä, jos kuivauspaikan ilma ei ole kovin kuivaa. Itse olen aina viiltänyt veitsellä chilit ainakin yhdeltä sivulta auki, jotta ilma pääsee sisäosiin ja huolehtinut siitä, että chilit eivät kasaannu narussa. Siima saattaa olla liian liukas, puuvillanaru pitää etäisyydet paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve Chilivaari. Olet oikeassa tuon siiman käyttämisen suhteen, se ei ole paras mahdollinen mutta soveltuu kyllä hyvin tuollaisille ohuille ja pitkulaisille kovapintaisille podeille. Tuo Habanerojen laitto samaan siimaan oli testi, joka osoitti, että jo niissä "liha" on liian paksua siimassa kuivatettavaksi. Onneksi kaikkeen on ratkaisu ja minulla se on nimeltään Domesto hyötykasvikuivuri :)

      Siimalla tai narulla kuivattamisessa on vain se mukava etu, että siinä roikkuessaan ne tuovat väriä ja erilaisuutta tilaan jossa ne roikkuvat.

      Poista
  2. Tuo siiman käyttö oli itsellänikin mielessä, kun sitä sattuu kotoota reilusti löytyvän. Täytyykin yrittää itse välttää tuo home-ongelma, kun Bhut Jolokiat menossa kohta riippumaan.

    Ja niin, kiva blogi sulla :)

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.