Aamukahvia parvekepuutarhassa

Pääsiäisenä 2012 sain kollegalta kourallisen chilin siemeniä. Ne oli jotain punaista chiliä enkä ollut koskaan edes harkinnutkaan itse kasvattamista. Kirsikkatomaattirasiasta pieni kasvari ja siemenet multaan. Siitä se sitten lähti ja karkasi lapasesta.

Minua voisi kuvailla sanoin enemmän intoa kuin älyä. Paikka paikoin pitää paikkansa. Sen enempiä miettimättä siemenet multaan ja hirmuista satoa odottamaan. Vasta tämän jälkeen aloitin googlettamisen. Vinkki, pieni esitutkinta saattaa säästää sinulta paljon ylimääräistä vaivaa. Taas toisaalta, opin ja erehdyksen kautta oppii parhaiten.

Viikon päästä olikin tomaatin siemenet kylvetty. Sitten basilikaa, persiljaa, timjamia ja rosmariinia. Seuraavaksi kokeiluun pääsi tarhasamettikukkaa, lobeliaa, krassia ja mustasilmäsusannaa. Muutama avomaankurkku ja kesäkurpitsaa. Kevään koittaessa sain jaella rehuja kavereille ja sukulaisille. Eihän sitä todellakaan voi vaan yhtä tai kahta taimea tomaattia kasvattaa, pitää olla mistä valita.

Puolivahingossa tulin siis keksineeksi itselleni mukavan harrastuksen työn vastapainoksi, jota voi harrastaa lähtemättä kotoa mihinkään. Kiireinen työpäivä ei siis estä harrastamista. Myönnän, että karkasi hieman lapasesta ja kesällä parvekkeella aamukahvia nauttiessa tuntui kuin viidakossa olisi istunut.

Olen nauttinut joka hetkestä ja touhunnut minkä ehtinyt. Minusta on mukava jakaa tämäntyyppisiä asioita, joten siitä se ajatus kimppablogista sitten lähti. Mikon intohimona on chilit ja hifistely. Minulla tekeminen ja toohottaminen itsessään. Ensi keväälle on jo paljon ideoita ja tämä vuosi on onneksi opettanut, kuinka toivottavasti tehdä asiat helpommin ensi vuonna. Ensi kautta odotellessa keksin itselleni sienestämisen ilon. Tarkoitus olisi saada paljon suppiksia pakkaseen ja ekat rouskut on jo suolattu purkkiin. Eikä unohdeta puolukoita. Niitä pitää saada paljon.

Chilit punastumista odotellen heinäkuussa 2012.

Kirsikkatomaatti Red Cherry.

Mustasilmäsusanna.

Sininen lobelia.

Tarhasamettikukkia.